Hymy herkässä

GoGo Parkin vastaanotossa työskentelevä Yaw Adu-Gyimah Jr on GoGolla kuin kotonaan. Liikunta merkitsee miehelle paljon.

Adu-Gyimah on kotoisin Ghanasta. Hän saapui kymmenen vuotta sitten Tampereen terveydenhuolto-oppilaitokseen opiskelemaan sairaanhoitajaksi.

– Enoni työskentelee Nokialla, ja hän suositteli minulle Suomea.

– Olin opiskeluaikana työharjoittelussa sairaalassa, mutta en osannut sanaakaan suomen kieltä.

- Puhuin englantia, mutta olisin halunnut kommunikoida myös potilaiden kanssa. Vuoden opiskelujen jälkeen siirryin yliopistoon opiskelemaan englantilaista filologiaa. Terveydenhuolto-oppilaitoksessa tapasin kuitenkin vaimoni Tiinan.

Norja kutsuu!

Opiskelujen lomassa pariskunta halusi kokea myös toisen pohjoismaan ilmapiiriä.

– Muutimme vaimoni kanssa vuodeksi opiskelijavaihtoon Norjan Lilleströmiin. Sieltä palasimme takaisin Tampereelle, koska halusimme perustaa perheen Suomessa. Tämä on rauhallinen ja turvallinen maa.

- Asumme nykyään Lentävänniemessä ja meillä on kaksi tytärtä; 6-vuotias Adowaa ja 1v 4 kk vanha Amanda. Tytöt saavat Suomessa hyvän koulutuksen.

GoGolla oppii suomea

- Työskentelin opiskelujen ohessa opettajan avustajana. Pestin jälkeen mietin, mitä töitä haluan tehdä jatkossa.

- Tykkään liikunnasta ja tulin GoGolle harjoittelijaksi. Kun minulta kysyttiin harjoittelun jälkeen, haluanko jäädä vakituiseksi töihin, niin päätös oli helppo tehdä.

- Nyt olen ollut täällä kaksi vuotta ja oppinut GoGolla myös suomen kielen, hymyilee Adu-Gyimah.

– Ghanassa perheeseeni kuuluvat isä, äiti, kolme siskoa sekä veli. Isäni oli poliisipäällikkö. Äitini ja yksi siskoni toimivat opettajina Ghanassa. Toinen siskoni työskentelee WHO:n Ghanan toimistossa. Kolmas siskoni on valmistunut hiljakkoin yliopistosta ja työskentelee Bostonissa. Veljeni käy vielä lukiota Ghanassa.

Tennistä lapsuudessa

Nuorena Adu-Gyimah pelasi tennistä ja koripalloa koulun joukkueessa.

– Osallistuin 17-vuotiaana tenniksen piirinmestaruuskilpailuihin. Tennis on lajina ghanalaisille yleensä turhan kallis. Maa on luokkayhteiskunta, ja monet ovat valinneet jalkapallon sen huokeiden kustannusten ansiosta.

– Onneksi me asuimme poliisien virka-asunnossa kasarmilla, ja meillä oli käytössä omia tenniskenttiä. Pelasin koulussa myös jalkapalloa, mutta olin siinä huono. Tykkään edelleenkin toki katsoa jalkapalloa. Varsinkin, jos Ghanan maajoukkue pelaa.

Kehonrakennus vei mukanaan

– Rakkain harrastukseni on kehonrakennus. Olin aikoinaan tosi laiha, minun piti saada kroppaani voimaa.

- Aloitin treenaamisen lukion jälkeen. Enoni työpaikassa oli kuntosali, minne sai viedä sukulaisia mukanaan.

– Viime kesänä aloin pelata tennistä uudestaan, kun vaimonikin opetteli lajin. Hänen ykköslajinsa on uiminen, itse en vielä osaa uida. Haluan kylläkin oppia kovasti. Koko perheen voimin teemme kävelylenkkejä.

Kunnon suomalaista perusruokaa

Adu-Gyimah kuulostaa suomalaistuneen kovaa vauhtia.

– Vaimoni valmistaa kotona perinteistä suomalaista ruokaa esimerkiksi jauhelihasta. Suosikkiruokiani ovat kuitenkin jouluruoat; laatikot ja muut. Syömme myös paljon kanaa.

Talvilajit ovat tulleet tutuiksi

Suomessa kun ollaan, niin talviurheilua on vaikea välttää.

– Olen lasketellut Himoksella opiskeluaikoina, ja se meni tosi huonosti, nauraa Adu-Gyimah.

– Murtsikkaa en ole tullut vielä koittaneeksi. Isomman tytön kanssa käyn luistelemassa, vaikka en ole siinä vielä kovin taitava.

Ghana säilyy sydämessä

Vanhan kotimaan tapahtumat kiinnostavat Adu-Gyimahia.

– Seuraan Ghanan politiikkaa.

- Ghana on ollut aina Afrikan turvallisin maa ja siellä ovat ihmisoikeudet kunnossa.

- Korruptiota on paljon, mutta siitä pyritään eroon. Se on kuitenkin hidas prosessi.

Lähetä kavereille: